Let your faith be bigger than your fears

Ajattelin taas purkaa tänne blogiin mun ajatuksia. Jotenkin tuntuu siltä, että saan ajatukset järjestykseen, kun kirjotan ne. Oonkin ajatellut, että alottaisin vaihdossa kirjottamaan päiväkirjaa. Voi sitten vaihdon jälkeen lueskella niitä fiiliksiä, niin hyviä kuin ei niin hyviäkin. Aion varmaan myös jatkaa tänne ajatuksien kirjottamista vaihdon aikana aina kun siltä tuntuu. Siten kaikki tututkin pysyy perillä mun fiiliksistä ja onhan tää tavallaan niin kuin nettipäiväkirja, vaikka tuntuukin tyhmältä sanoa noin..(ja tulee ihan Awkward-sarja mieleen haha..) Sain tällä viikolla tietää mun lähtöpäivän ja se on 5.8. Suoraan sanoen tuli aikamoisena shokkina, että apua enään alle 40 päivää lähtöön!! Jotenkin kokoajan kuvittelin, että lähtisin vasta silloin 26. elokuuta. Superihana juttu on kuitenkin se, että ehin lomailemaan mun host-perheen kanssa kuukauden ennen kuin normi arki alkaa. Juteltiin muutama päivä sitten juuri äidin kanssa siitä, miten musta välillä vaan tuntuu, että aika ei riitä vaan valuu vaan sormien läpi. Äiti "lohdutti" mua muistuttamalla, että aika loppuu aina kesken. Ja siinä äiti on oikeessa. Koska oon ihan varma, että vaikka lähtisin kuukauden myöhemmin, niin mulla olisi kuitenkin ihan sama fiilis. En usko, että muhun ikinä iskisi sellainen olo, että joo, nyt on kaikki jutut tehty ja keskustelut keskusteltu, nyt on täydellinen aika lähteä. Ja vaikka kirjotin, että vaan 40 päivää, niin oikeesti mulla on sellanen olo että vielä 40 päivää. Tavallaan voisin lähteä vaikka heti huomenna! Tuntuu nykyään siltä, että kun selailen pinterestiä tai we<3heart:tia, pysähdyn joka toisen quoten kohdalle ihmettelemään, että miten joku on voinut pukea mun ajatukset noin hyvin sanoiksi. Siksi oli aivan pakko liittää tähän postaukseen parhaimmistoa. Oon tosi ylpeä ittestäni. Oon 17 ja oon toteuttamassa mun suurinta unelmaa ja voittamassa mun pelkoja. Kuinka moni 17-vuotias oikeesti pystyy sanomaan niin? Ja mua ei kaduta yhtään. En oikeastaan voisi olla onnellisempi mun päätöksestä. Vaihtoon lähteminen on antanut mulle jo nyt ihan uskomattoman paljon, enkä ole vielä edes lähtenyt Suomesta! En tiedä tavoittaako mun viesti ikinä teitä, mutta kaikille jotka miettii, että lähtisinkö vaihtoon, niin LÄHTEKÄÄ! Kuulostaa niin tyhmältä, kun sanon tän jo nyt vaikka mulla ei ole vielä oikein mitään kokemusta millaista vaihdossa on.. Itse en koskaan pähkäillyt, että lähtisinkö vai enkö. Jossain vaiheessa vain tajusin, että se on jotain, mitä oikeasti haluan ja tarvitsen. Sitten vain tein päätöksen, ja tässä sitä ollaan, enään alle 40 päivää lähtöön! Mietin muutama päivä sitten, että mitä jos en oisikaan ryhtynyt tuumasta toimeen ja aloittanut tätä koko prosessia vuosi sitten. Oon ihan satavarma, että mua harmittais ihan älyttömästi! Onneksi tein mun elämän parhaimman päätöksen. Ollaan tehty jo Hostien kanssa joitain suunnitelmia mitä aiotaan tehdä ja puhuttu myös paljon, että mitä kaikkea voitaisiin tehdä! Viimeisenä lomaviikonloppuna ennen koulujen alkua lähetään rannikolle mun host-isän veljen beach houselle. Pääsen siis näkemään myös serkkuja ja muita. Sen viikonlopun suunnitelmiin kuuluu ainakin kävelyitä beachilla, lautapelien pelailua, chillisti ottamista ja viimeisenä iltana camp fire sekä BBQ. Oregonissa on tosi kaunis luonto ja mun perhe on luvannut viedä mut katsomaan vesiputouksia ja mennäänkin varmaan vaeltamaan yhdessä. Luvassa on myös ainakin reissu Washingtoniin Seattleen, josta oon enemmän kuin innoissani! Mun hostit kyseleekin multa kokoajan, että haluisitko tehdä sitä ja haluisitko tehdä tätä, haha. On ne vaan niin ihania. Oon vastannut kaikkeen, että joo totta kai haluan! Tuun olemaan Senior ensi vuonna. Mun koulussa on sellanen tapa, että kaikki vaihtarit on senioreita, jotta he saisivat kokea mahdollisimman paljon. Eli mulle on luvassa monenlaista herkkua: promit, homecoming paraatit, school spirit jutut ja kaiken lisäksi vielä valmistuminen! Joitain kursseja oon myös alustavasti miettinyt. Käydään sitten siellä koululla ennen ekaa koulupäivää sopimassa mun kurssit, joten en nyt ole Suomessa vielä jaksanut kauheasti vaivata päätä, koska hostit ja koulun opo tulee sitten auttamaan mua niiden kanssa! Kesäkuun viimesiä päiviä viedään, apua miten nopeesti aika hurahtaa! Teen varmaan semmosen postauksen, jossa kertoilen vähän mun kesäkuusta, vaikka joidenkin kollaasien kera :)
(ps. Hyvä sinä, jos jaksoit lukea tänne asti!! hahah)