Niin kuin kerroin muutama postaus sitten, tehtiin mun cross country joukkueen kanssa retki rannikolle ennen koulujen alkua. En saanut otettua yhtään omia kuvia, koska juokseminen kameralaukun kanssa olis ollut vähän vaikeeta. Olin siis tosi iloinen, kun löysin facebookista naisen joka oli siellä ottamassa meistä kuvia ja sain luvan käyttää hänen kuviaan mun blogissa. Kuvista näkee, miten sumuista rannikolla oli tuolloin. Joukkuekuvien takana on oikeasti valtameri, vaikkei siltä ihan näytäkkään. Mulla on tekeillä postaus meiän reissusta rannikolle, joten tuutte näkemään paremmin miten uskomattoman kaunista siellä on!
Mutta joka tapauksessa toi reissu oli niin mahtava! Muistellaan sitä usein joukkueen kanssa, koska meillä oli niin hauskaa ja kaikki tutustui paremmin toisiinsa. Cross countryssä paras juttu onkin ehdottomasti meidän uskomattoman hyvä joukkuehenki! :) Kaikki treenaa yhdessä ja treenaamisen ohella meidän valmentajat järkkää meille kaikenlaista hauskaa. Esimerkiksi lauantaisin saadaan aamuharkkojen jälkeen aina bageleita, hedelmiä ja kaakaota. Tykkään muutekin tosi paljon meiän valmentajasta. Hän on samalla mun mantsan ope. Mantsa on mulle kaikkein vaikein aine (johtuen vaikeasta sanastosta.. esim. härmistyminen enkuks ei kuulunut mun sanavarastoon vielä muutama päivä sitten) joten on kiva, että tunnen open niin hyvin!
p.s. Kaverit ja sukulaiset Suomessa, rakastan teitä! Haluisin pitää paremmin yhteyttä, mutta samaan aikaan mulle on helpompi elää mun elämää täällä täysillä, kun en mieti Suomi-juttuja liikaa. Koska vaikka mua ei painakkaan mikään ylitsepääsemätön ikävä, niin huomaan kyllä, että välillä tulee pala kurkkuun kun ajattelen kaikkia rakkaita, jotka on niin kaukana.
<3 täälläki ikävä !!
VastaaPoista♡♡
PoistaUskon, etten ole ainoa täällä Suomessa, jonka mielestä parasta yhteydenpitoa on lukea näitä juttujasi ja nähdä, miten nautit elämästäsi siellä!
VastaaPoistat. Johanna (ja varmasti myös Silverback)